Näin pessimisti pettyy: "Herkästi mennään tähän harhaan, että koko maailma on menossa päin sein

Maailma on menossa jatkuvasti parempaan suuntaan, vaikka synkeän uutisvirran perusteella tätä on usein vaikea uskoa. Näin kuuluu tiivistettynä professori Hans Roslingin sanoma. Väite ei ole Suomenkaan kohdalla täysin tuulesta temmattu.

Äärimmäinen köyhyys maailmassa on lyhyessä ajassa puolittunut, lapsikuolleisuus laskee dramaattisesti ja kehitysmaissakin ihmiset ovat vuosi vuodelta koulutetumpia ja vauraampia, ruotsalaisprofessori Hans Rosling vakuuttaa esityksissään. Suositun luennoitsijan suhteellisuudentajun saarna tiivistyy tilastoihin, jotka näyttävät ison kuvan uutisotsikoiden takana.

Kattaviin tilastoaineistoihin perustuvat havainnot ovat kuin raikasta vettä keskellä synkeiden uutisten erämaata. Samoissa kastelupuuhissa on Suomessa usein tavattu avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja, joka eläkkeelle lähtönsä kunniaksi pitämällään jäähyväisluennolla muistutti ihmiskunnan elävän historiansa parasta aikaa.

Ei voi pitää paikkaansa.

Ruotsalainen tilastorokotus tietämättömyyteen

Soveltavan tilastotieteen dosentti Kimmo Vehkalahti Helsingin yliopistosta pitää tilastotieteen supertähdeksi noussutta Roslingia ja hänen yhdessä poikansa kanssa perustamaa, datamassojen visualisointiin keskittynyttä, Gapminder-säätiötä suuressa arvossa.

– Rosling on aivan kiistattoman hieno hahmo, Vehkalahti sanoo.

– Tietämättömyys on yksi hänen lempiteemojaan. Monet ihmiset kuvittelevat tietävänsä, miten asiat ovat, mutta eivät ikinä tarkista faktojaan.

Roslingin Ignorance-projekti pyrkii rokottamaan ihmisiä tietämättömyyden varalta tarjoamalla tilalle faktoihin perustuvaa maailmankuvaa. Se vaatii tilastollista päättelyä, joka Vehkalahden mukaan jää usein yksityiskohtien jalkoihin.

– Herkästi mennään tähän harhaan, että yksittäisen uutisen tai kurjasti olevan asian perusteella tehdään yleistys siitä, että koko maailma on menossa päin seinää, tai että joku väestöryhmä on tietynlainen, Vehkalahti sanoo.

Vehkalahti arvioi, että vääristymä ei vaivaa pelkästään isoja maailmanlaajuisia kehityskulkuja tulkittaessa. Samaan vipuun haksahtavat todennäköisesti myös kotimaansa tilaa hahmottamaan pyrkivät suomalaiset.

Hyviä uutisia Suomesta

Tilastokeskuksesta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta hyviä uutisia etsivä löytääkin monta hyvää vastaväitettä sille tuhkanripottelun tunnelmalle, johon Suomessa on virittäydytty.

Elämästä on tullut vuosi vuodelta turvallisempaa niin töissä, liikenteessä kuin vapaa-ajalla. Suomalaisten odotettavissa oleva elinikä kasvaa jatkuvasti, rikollisuus on vähentynyt, itsemurhien määrä on kääntynyt laskuun ja bruttokansantuotteen pitkän aikavälin kehitys kuvaa sellaista elintason nousua, josta ei 1970-luvulla osattu edes haaveilla.

Suomalaiset luottavat toisiinsa, asuinoloihin ja ihmissuhteisiin ollaan tyytyväisiä, ja väestön koulutustaso kasvaa jatkuvasti.

Monet nykyisistä eläkeläisistä ovat syntyneet 1930-luvun Suomeen, jossa joka kymmenes lapsi kuoli ennen ensimmäistä syntymäpäiväänsä. Nykyään lapsia kuolee 1,7 noin tuhatta lasta kohden.

Vertailu menneeseen ei kuitenkaan lohduta, jos nykyinen tilanne ahdistaa.

Itä-Suomen yliopiston köyhyyttä ja eriarvoisuutta tutkiva professori Juho Saari sai niskaansa täyslaidallisen vihaisia kommentteja, kun Yle pyysi viime vuonna professoria listaamaan myönteisiä asioita Suomesta.

Selittelyt Suomessa hyvin toimivista perusasioista nähdään rujon todellisuuden kaunisteluna ja vallanpitäjien mielistelynä, kun julkisessa puheessa maa näyttäytyy jatkuvasti lohduttomassa valossa.

Kriisitietoisuutta ja kirjoituksia seinällä

Roslingin ja Vehkalahden tapaan Saari näkee median yhtenä syyllisenä tilanteeseen.

– Kielteiset asiat ovat uutisia ja tasaisella kehityksellä ei ole uutisarvoa. No news is good news, Saari tiivistää.

Saari huomasi Turun yliopiston sosiologian professorin Jani Erolan kanssa suomalaisten epävarmuuden kokemuksia tutkiessaan, että vastaajat saattoivat olla hyvinkin tyytyväisiä omaan arkeensa, mutta uskoa silti Suomen yhteiskuntana menevän jatkuvasti huonompaan suuntaan.

Vastaajat tekivät samalla pessimistisiä päätelmiä todellisuudesta, jotka eivät tilastojen valossa pidä paikkaansa. Esimerkiksi työelämän nähtiin muuttuneen huomattavasti epävarmemmaksi kuin mitä työsuhteiden muuttumista kuvaavat tilastot kertovat.

– Yksi selitys on niin kutsuttu "kirjoituksia seinällä" periaate. Vaikka nyt menee hyvin, niin kulman takana odottaa kielteisiä asioita, Saari kertoo.

Kulman taakse ikävyyksiä kasaavat toimittajien lisäksi myös poliitikot. Kriisitietoisuus on väline politiikan ohjaamiseen.

– On helpompi kannustaa ihmisiä uudistamaan yhteiskuntaa, kun korostetaan, että olemme matkalla Kreikan tielle tai yhteiskunnan pohja on luhistumassa, Saari sanoo.

Amerikkalainen unelma Kreikan tiellä

Pessimististä maalailua tulevaisuudesta ei voi mitätöidä tilastokeskuksen aikasarjoilla. Nousujohteisilla käppyröillä sijoitusinstrumentteja kauppaavat pankitkin muistavat aina varoittaa, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta.

Suomalaiset ovat saattaneet rikastua ja elää tasaisesti pidemmäksi ja paremmaksi muuttuvaa elämää vuosikymmenestä toiseen, mutta entä jos kilpailu globaalissa taloudessa nyt vain on kerta kaikkiaan hävitty?

Harmaantuva kansa pohjoisessa keittää sellua biolaitoksissaan, kunnes viimeinenkin toimisto Kiinassa lähettää dokumentit printterin sijaan pilveen. Luottamusmies sammuttakoon valot lähtiessään.

– Kaikilla mittareilla Suomella pitäisi olla edellytykset menestyä tulevaisuudessa ihan samalla tavoin kuin tähänkin asti, Aalto-yliopiston taloustieteen professori Matti Pohjola tyrmää näkemyksen.

Euroaikana Suomi on seuraillut pitkälti Saksan kehitystä viimeisimpiä vuosia lukuun ottamatta. Suomen elinkeinorakenne ei ole kyennyt uusiutumaan, mutta Pohjola uskoo, että Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kääntää kehitys.

– Teollisuus uudistuu digitalisaation myötä ja digitalisaation hyödyntämisessä Suomi on maailman eturintamassa. Meillä on paljon vahvuuksia taloudessa, ne vain pitää saada esiin.

Pohjola mainitsee myös Stanfordin yliopiston tutkimuksen, jonka mukaan Suomi on amerikkalaisen unelman mallimaa. Sosiaalinen nousu onnistuu täällä helpommin kuin muualla maailmassa. Kymmenen maan vertailussa ykköseksi kivunneen Suomen taakse jäivät esimerkiksi Saksa ja Yhdysvallat.

– Ulkomailta katsottuna Suomen järjestelmä on vielä erittäin toimiva. Kysymys on, miten se olisi sitä vuosikymmenet eteenpäin. Ratkaisu on ihan meidän omissa käsissä.

Pohjola myös ymmärtää kriisitietoisuuden lisäämistä ratkaisujen vauhdittajana.

– On hyvä, jos on herätty hakemaan pitkän aikavälin visiota vuoteen 2030 ja skaalataan hyvinvointiyhteiskunnan rakenne siihen. Siinä taas ei ole mieltä, että Suomesta puhutaan uutena Kreikkana kolmen vuoden kehityksen perusteella.

Suomesta ei ole tullut pahoinvointivaltio

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisee neljän vuoden välein laajaa raporttia, jossa kartoitetaan suomalaisten hyvinvointia. Viimeisin ilmestyi vuonna 2014. Tiedotteessa sen keskeisiä löydöksiä kuvataan kertomalla, että suomalaisten hyvinvointi ja elämänlaatu ovat pysyneet hyvänä raporttia edeltäneen kymmenen vuoden aikana.

Tasainen kehitys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että epäkohtiin ei olisi syytä puuttua.

– Perusviesti on se, että suomalaisten terveys on jatkanut paranemistaan ja väestön valtaosalla on hyvä elämänlaatu. Hyvinvoinnin eriarvoisuus on kuitenkin kansainvälisesti verrattuna suurta, tiivistää THL:n hyvinvointiosaston johtaja Tuire Santamäki-Vuori.

Hyvinvoinnin eriarvoisuus tarkoittaa sitä, että vaikka köyhänkin suomalaisen elintaso on selvästi parempi kuin esimerkiksi 1970-luvun alussa, ei hyvää kehitystä ole tapahtunut samassa suhteessa kuin paremmissa asemissa olevilla ryhmillä.

Sosiologian professori Saari huomauttaa, että tilastoja tulkittaessa on syytä kiinnittää huomiota keskiarvon ja jakauman vaikeaan suhteeseen.

– Keskiarvo voi olla positiivinen, mutta jakauman reunalla voi olla hyvinkin heikossa asemassa olevaa väkeä. On kysyttävä onko meille eriytymässä porukka, joka ei pääse myönteiseen kehitykseen mukaan.

On kuitenkin hyvä palauttaa aina välillä mieleen, että suurin osa asioista menee vaikeuksista huolimatta parempaan suuntaan. Ruotsalainen tilastoguru Rosling pitää oivallusta yhtenä keskeisenä tapana päästä paremmin kärryille siitä, mitä maailmassa oikeasti tapahtuu. Sen jälkeen myös oikeiden ongelmien paikallistaminen on helpompaa.

– Sitä ei pidä tilastojen takia vähätellä, että jollain on kurjaa tai jokin asia on huonosti, tilastotieteen dosentti Vehkalahti sanoo.

– Usein ongelmat eivät ansaitse sitä, että nostetaan kädet pystyyn ja sanotaan, että kaikki on pielessä.

Alkuperäinen kirjoitus osoitteessa: http://yle.fi/uutiset/nain_pessimisti_pettyy_herkasti_mennaan_tahan_harhaan_etta_koko_maailma_on_menossa_pain_seinaa/8680341